Sivut

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Ratsastustausta

Ratsastin n. 5 vuotta samassa ratsastuskoulussa.  Ratsastuskoulu oli todella kiva ja pidin siellä olevista hevosista ja ihmisistä. Osallistuin tallilla järjestettäviin hevoskerhoihin ja kisoihin ja halusin olla mukana, kun hevosia vietiin tai haettiin laitumelta. Minulla oli tallilla muutamia hoitohevosia, joista ihanin oli ehdottomasti pieni shetlanninponi Sintti. Sintin kanssa voitin mm. ensimmäiset kouluratsastuskilpailuni.



Minulla oli tallilla paljon kavereita ja kuuluin tallin "vakiokalustoon". Osallistuin myöhemmin myös hevoskerhon pitämiseen apuohjaajana. Pidin kisaamisesta, mutta jännitin kisasuorituksiani valtavasti. Kun Sintti jäi minulle pieneksi, aloin kisaamaan koulua kauniilla suomenhevostamma Tillillä.


Kävin Hepokuuselassa ensimmäista kertaa vuoden 2015 keväällä, kun eräs tallikaverini järjesti siellä läksiäiset. Pidin paikasta todella paljon, mutten vielä silloin halunnut vaihtaa tallia. Saman vuoden kesällä, kävin Hepokuuselassa maastoretkellä ja kuulin Hepokuuselassa syksyllä alkavasta ratsastus- ja hevostaitokurssista. Kurssi vaikutti kivalta, ja halusin päästä mukaan kurssille. Kurssi kesti kolme kuukautta (syys-marraskuu), ja kokoonnuimme kerran viikossa. Olin aiemmin käynyt tallilla joka päivä ja ajattelin jatkaa samalla tavalla kurssista huolimatta. Aluksi kävinkin tallilla melkein joka päivä, mutta koska minulla ei enää siinä vaiheessa ollut hoitohevosta, tallilla käyminen jäi pikkuhiljaa ja loppui aika nopeasti kokonaan.

Ensikohtaaminen Frostin kanssa kurssilla.

Kurssin jälkeen minun oli tarkoitus jatkaa taas tunneilla käymistä vanhalla tallillani, mutta innostuin hevosenvuokraamisesta ja aloin vuokraamaan Frostia vuoden 2016 tammikuussa. Tässä vaiheessa olin jo etääntynyt hiljalleen vanhasta tallistani, joten tallin vaihto ei tuntunut erityisen pahalta tai radikaalilta. Kävin vuokraamassa Frostia kerran viikossa rutiininomaisesti, mutten ollut kiintynyt Frostiin. Odotin kolme kuukautta ja toivoin, että välillemme syntyisi luottamus, mutta turhaan. Huhtikuu kuitenkin mullisti kaiken. Huomasin ikävöiväni Frostia joka päivä, ja kun sitten menin Hepokuuselaan perjantaisin en olisi halunnut lähteä sieltä pois. Huomasin myös, että välillemme oli kuin olikin syntynyt jonkin tasoinen luottamus. Sitä hetkeä, jolloin hevonen näyttää luottamuksensa ensimmäisen kerran, ei voi pukea sanoiksi.


Tiesin jo etukäteen, että minun piti lopettaa vuokraus kesäksi, joten otin viimeisinä vuokrauskertoina kaiken ilon irti yhteisestä ajastamme. Vaikka tiesin, että näemme Frostin kanssa kesän aikana ja jatkan vuokraamista syksyllä, minun oli silti vaikea sanoa Frostille hyvästit. Vaikka olen ratsastanut 9-vuotiaasta asti, en ole kokenut yhdenkään hevosen kanssa niin paljon, kun koin Frostin kanssa neljässä kuukaudessa. Ihastuin kevään aikana myös tähän luonnonmukaiseen hevosteluun. Se vain tuntui niin hyvältä ja oikealta. Minua hieman jännitti mennä leirille talleille, joissa hevoset ovat karsinoissa, niillä on kuolaimet ym. Viihdyin talleilla kuitenkin todella hyvin. Kuolaimet ja muu ovat minulle edelleen ok, mutta huomasin, että luonnonmukainen hevostelu on se mun juttu ja se on sitä mitä haluan jatkossa harjoittaa. Vanhasta tallistani minulle jäi rutkasti hyviä muistoja ja oppeja, joista on ollut minulle hyötyä. Myös nämä tämän kesän hevosleirit olivat ihania kokemuksia ja sain paljon uusia kavereita.

Alla vielä lisää kuvia vuosien varrelta:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti