keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Millä perusteella liityn lukijaksi-haaste

Sain tämän haasteen Rosaliinalta, joka kirjoittaa Huurreturvat-nimistä blogia. Tämä on ensimmäinen haastepostaukseni ikinä, joten on kiva päästä toteuttamaan tämän tyylistä postausta.

Itse luen blogeja tosi vähän. Oikeastaan seuraan vain ihan paria blogia, ja niidenkin postauksia luen silloin tällöin. Joskus luen sitten kerralla kaikki rästiin jääneet postaukset, mutta usein aika ei (muka) riitä, jolloin osa postauksista saattaa jäädä väliin, enkä jaksa palata niihin myöhemmin. Joistain blogeista saatan käydä lukemassa myös yksittäisiä postauksia.

Keräsin tähän muutamia asioita, joiden perusteella liityn lukijaksi. Osa on samoja kuin monilla muilla, mutta yritän saada mukaan vähän jotain omaakin:


1. Teksti
Mun sisällä asuu ikuinen äikkä-natsi, jonka mielenrauha järkkyy kirjoitusvirheistä. Muutama kirjoitusvirhe siellä täällä ei haittaa, mutta jo neljäkin silmäänpistävää kirjoitusvirhettä postauksessa on liikaa. Jos esimerkiksi jotenkuten on kirjoitettu erikseen, se ei ole erityisen häiritsevää, mutta jos esimerkiksi punainen huopa on kirjoitettu yhteen, se on mielestäni ns. liian helppo virhe. Itseäni myös häiritsee hirmuisesti, jos kirjoittaja ei ole lopuksi jaksanut lukea tekstiään läpi ja korjata kirjoitusvirheitään, jolloin esimerkiksi sanoa on saatettu nopeasti kirjoittaa sanao. Itse luen lopuksi postaukseni vähintään kerran läpi. Mikäli teen siihen vielä hieman hienosäätöä, luen sen muokkausten jälkeen vielä toisen kerran.

(Helppo tapa tarkistaa, kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, on kirjoittaa se googleen. Toinen tapa on laittaa sanojen väliin -kin-liite. Jos -kin käy sanojen väliin, ne kirjoitetaan erikseen, jos ei, ne tulevat yhteen esim. satulakinhuopa (yhteen) - punainenkinhuopa (erikseen). )

Suosin myös ehdottomasti kirjakielellä kirjoitettuja blogeja, sillä puhekielestä tulee hieman välinpitämätön kuva. Toki ymmärrän, että sillä tavoin yritetään luoda hieman rennompi kuva omasta blogista, mutta kirjakielellä kirjoitetusta tekstistä tulee parempi vaikutelma, ja suurin osa tykkää lukea kirjakielellä kirjoitettua blogia. Toki persoonapronominit voi kirjoittaa puhekielellä, mutta muuta en lähtisi puhekielellä kirjoittamaan ellei joku yksittäinen puhekielinen sana sovi johonkin tiettyyn kohtaan äärimmäisen hyvin. Taitava kirjoittaja saa tekstistä rentoa myös kirjakielellä.

Tekstin helppolukuisuutta ajatellen kannattaa kiinnittää huomiota kappalejakoihin ja lauseiden pituuteen. Lyhyet lauseet tekevät tekstistä töksähtelevää, mutta liian pitkät lauseet saattavat olla vaikeita ymmärtää.

Hymiöt eivät ole itselleni ehdoton ei, mutta liikaa käytettyinä ne ovat ärsyttäviä. Pari kolme hymiötä postauksessa ei haittaa, elleivät ne ole kaikki samassa lauseessa.

Myös tekstin sisällöllä on merkitystä, sillä sen takiahan blogia luetaan. Tekstin omaperäisyyteen ja asioiden mielenkiintoiseen kertomistapaan kannattaa kiinnittää huomiota. Itse pidän blogeista, joiden kirjoittajilla on selvästi oma tyylinsä kirjoittaa. Oman tyylin löytäminen ei ole helppoa, ja itsellänikin se on vielä vähän hakusessa, mutta sen ansiosta blogista tulee juuri omannäköinen, ja kirjoittajasta ihmisenä saa tarkemman kuvan, sillä kirjoitustyyli kuvastaa myös kirjoittajan persoonaa.


2. Ulkoasu ja kuvat
Tekstin ohella blogin visuaalisella ilmeellä on minulle aika paljon painoarvoa. Vaikka tykkäänkin väreistä, sateenkaarta muistuttava blogi jää kyllä lukematta. Se tekee blogista sekavan ja etenkin kirkkaat värit ottavat jopa silmiin. Olisihan se varmasti kiva, että blogi olisi ihanan vaaleanpunainen ja tausta sydänkuvioinen, mutta vaaleita värejä sisältävät ulkoasut ovat kuitenkin lukijaystävällisempiä. Äärimmäisen harvoin törmää ulkoasuun, jossa toimii jokin muu kuin vaaleat värit.

Myös esittelysivut kirjoittajasta ja hevosesta ovat minusta ehdottomia, jotta lukija saa jonkinlaisen kuvan blogissa esiintyvistä hevosista ja sen kirjoittajasta. Esittelysivuilla kuvataan usein blogissa esiintyviä henkilöitä tarkemmin, kuin postauksissa.

Myös kuvilla on suuri merkitys, sillä itse en ainakaan jaksaisi lukea pitkää blogitekstiä ilman minkäänlaisia kuvia. Se, ovatko kuvat tärkeämpiä kuin teksti, tuntuu jakavan paljon mielipiteitä, mutta minusta molemmat ovat yhtä tärkeitä. Vaikka kuvat olisivat hyviä, en lue blogia, jos teksti ei miellytä.

3. Persoonallisuus
Kuten jo ensimmäisessä kohdassa mainitsin, blogin olisi hyvä olla omannäköinen. Asiat kannattaa kertoa omalla tavalla ja minusta on äärimmäisen kiva lisä, jos kirjoittaja käyttää joitain omia/omaperäisiä sanoja hauskoissa yhteyksissä esim. hevostaan voi kutsua mm. setämieheksi tai möhköfantiksi. Moni haluaa varmasti antaa blogissa itsestään mahdollisimman hyvän kuvan, mutta minusta on myös hauskaa, jos kirjoittaja uskaltautuu julkaisemaan myös niitä vähemmän edustavia kuvia, jotta muutkin voivat nauraa kuvissa oleville hauskoille ilmeille ja tilanteille.

Myös erikois- ja vinkkipostaukset ovat hyvää vaihtelua blogin sisältöön. Erikoispostaukset ovat usein todella mielenkiintoisia ja vinkkipostauksista on ainakin minulle ollut hirmuisesti hyötyä ja olen saanut niistä paljon irti.


Yhteenvetona voisin siis sanoa, että liittymiseni lukijaksi riippuu todella monesta asiasta. Omalle lukulistalleni päätyäkseen blogin tekstin, kuvien ja ulkoasun tulee olla kunnossa ja blogin täytyy olla kirjoittajan näköinen. Myös sisällön täytyy olla kiinnostavaa ja bloggaajan ajatusmaailman kanssani samanhenkinen. Mikäli kirjoittaja kertoo vain valmennuksista tai selostaa yksityiskohtaisesti ratsastustunnilla tehtyjä tehtäviä, en koe blogin sisältöä mielenkiintoiseksi.

Tässä oli lueteltuna vain pari tärkeintä edellytystä, jotta liittyisin lukijaksi. Jos olisin luetellut kaikki kriteerit, postauksesta olisi tullut ihan julmetun pitkä (tuli nytkin), eikä kovin moni olisi jaksanut lukea tätä loppuun. Ajattelin kuitenkin kirjoittaa myöhemmin toisen osan, sillä tätä oli ihan älyttömän kiva toteuttaa. Kaikki kohdat eivät toteudu täydellisesti edes omassa blogissani, joten ei kannata ottaa stressiä, vaikka oma blogisi ei vastaisikaan edellytyksiäni. Nämä olivat vain omia "ehtojani" lukijaksi liittymiselle.

Alla vielä ohjeet haasteen toteuttamiseen ja blogit, jotka haastan mukaan:
 
Ohjeet:
 
1. Kirjoita nämä ohjeet ylös.
2. Kirjoita asioita, joita otat huomioon, kun liityt blogiin.
 
3. Laita postaukseen halutessasi kysymyksiä, kuten "Katsonko kuvien laadun?"
 
4. Lopuksi kokoa tärkeimmät asiat, millä perusteella liityt lukijaksi.
 
5. Lopuksi haasta vähintään 5 bloggaajaa tekemään tämänkaltainen postaus.
 
Haastamani blogit:
 

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Hevosten täyteinen pääsiäinen

Pääsiäinen sujui minun osaltani aika hevospainotteisesti ja vietin aikaa parillakin eri tallilla. Mitään erityisiä pääsiäisjuttuja ei tullut harrastettua, mutta suklaata tuli ainakin syötyä.

Helatorstaina oli normaalisti vuokrauspäiväni, mutta menin tallille jo aikaisemmin tekemään iltatallia ja auttamaan paria nuorempaa tyttöä. Aluksi ajattelin, että voisin ensin puuhata Frostin kanssa hieman maasta käsin ja sen jälkeen mennä hetkeksi vielä selkään, mutta päätimmekin irtojuoksuttaa Frostin ja kokeilla muutamaa luoksetuloharjoitusta. Frostilla oli ihan hirmuisesti virtaa ja alussa se vain laukkasi ympäriinsä ja pukitteli mennessään. Kun se vihdoin rauhoittui, annoin sen olla vapaana ja tein muutamaa harjoitusta, joiden seurauksena totesin, että Frosti oli helpointa "kutsua" luokseni menemällä kyykkyyn. Ihan tehokkaasti saimme noin tunnin kulutettua ja lopuksi pidimme molempien rakastaman rapsuttelutuokion. Kaiken kaikkiaan meillä meni hyvin ja meille molemmille jäi tosi hyvä mieli.


Pitkäperjantaina kävin pitkästä aikaa ajotunnilla. Pääsin ajamaan minulle ennestään tuntematonta ponia, Corneliusta. Cornelius oli jotenkin tosi ihana persoona ja kerrassaan valloittava pieni poninpallero. Se oli tosi utelias ja puuhaili kokoajan kaikennäköisiä omia pieniä juttujaan. Ajaessa se jäi hieman muista jälkeen, mutta eipä se minua haitannut. Keli oli taas ihana, ja lenkki kaikin puolin onnistunut. Paikoitellen osa käyttämistämme teistä ja poluista oli hieman jäässä tai muuten huonossa kunnossa ja välillä meno oli sen verran pomputtavaa, että sisäelimet taisivat vaihtaa paikkaa :D Ponia eivät kuitenkaan kuoppaiset tiet tai polut haitanneet, vaan se paineli tyytyväisenä menemään polulla kuin polulla.


Lauantain olin ihan vaan kotona, mutta sunnuntaina suuntasinkin taas Hepokuuselaan. Pidimme tallilla pienet kevättalkoot, joiden seurauksena saimme paikkoja ainakin hieman järjestykseen. Lopuksi siivosimme myös pihaton ja metsätarhan yhteisvoimin. Välissä meillä oli yhteinen evästauko, jolloin kokoonnuimme talkooporukalla tallitupaan syömään ja jutustelemaan. Paikalla oli suurin osa "vakioporukasta", ja meillä oli tosi kiva päivä yhdessä. Minusta oli ihanaa nähdä muutamia tallilaisia pitkästä aikaa, sillä osan kanssa tulee nähtyä harvemmin erilaisten aikataulujen takia.

Toivottavasti teillä oli mukava pääsiäinen ja muistitte syödä ja nukkua pitkään. Hieman pääsi tämäkin postaus venähtämään, sillä pääsiäisestä on jo viikko, mutta ei se maailmaa kaada. Alhaalla vielä muutama kuva talkoopäivältä. Keli oli niin kiva, että innostuin ottamaan kameran mukaan ja räpsimään ison kasan kuvia:

Reino päätti hyödyntää aurinkoisen päivän hankkimalla vähän rusketusta.
 
Lilliä ei paljon pääsiäiskokko haitannut.
 
Voi sitä riemun määrää, kun pienet pääsivät toista kertaa elämässään ulos! Kanat olivat ihan hirmuisen mielenkiintoisia tepastellessaan ympäri pihaa.
 
 
Isommat "sisarukset" järkyttyivät pienistä sen verran, että juoksivat niitä välillä paniikissa karkuun.
 
 
Myös Alma oli seuraamassa meidän touhuja.
 
 
Siiri kaipasi kovasti huomiota, joten pidin sille lyhyen, mutta rentouttavan rapsutteluhetken.
 
 
Myös iki-ihana Kerttu kävi meitä moikkaamassa. Henkilökohtaisesti olen suuri Kerttu-fani, sillä onhan tämä mummu aivan kertakaikkisen ihana ihmettelijä<3